{"id":1287,"date":"2015-07-02T00:35:17","date_gmt":"2015-07-01T22:35:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.urheiluilmailu.com\/?page_id=1287"},"modified":"2015-07-02T00:35:17","modified_gmt":"2015-07-01T22:35:17","slug":"erilaiset-liidinmoottorit","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/?page_id=1287","title":{"rendered":"Erilaiset liidinmoottorit"},"content":{"rendered":"

Moottoroitu riippuliito ei ole uusi laji. Laji sai alkunsa 1970-luvun loppupuolella. Ensimm\u00e4iset kokeilut moottoroiduilla liitimill\u00e4 olivat yleisesti ottaen alitehoisia ja enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n vaarallisia. Er\u00e4s varhaisista laitteista kulki nimell\u00e4\u00a0SoarMaster<\/a>, mutta sai liikanimet Saw Master ja Toe Master koska moni lent\u00e4j\u00e4 onnistui lyhent\u00e4m\u00e4\u00e4n takana py\u00f6riv\u00e4ll\u00e4 potkurilla varpaankyntens\u00e4.<\/p>\n

Kolme vuosikymment\u00e4 on kuitenkin tehnyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja nykyisell\u00e4\u00e4n moottoroitu riippuliito on turvallinen ilmailun muoto. Liidinmoottorit ovat p\u00e4\u00e4osin tehdasvalmisteisia, testattuja ja hyv\u00e4ksi havaittuja laitteita. Vaikka liidinmoottorit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan, yhdist\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kuitenkin yksi asia: itse moottori. Koska riippuliito itsess\u00e4\u00e4n on varsin minimalistinen laji, tulee my\u00f6s moottorin olla minimalistinen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suosituin, melkeinp\u00e4 my\u00f6s ainoa vaihtoehto moottoriksi on kaksitahtinen, ilmaj\u00e4\u00e4hdytteinen, ruotsalainen Radne Raket.\u00a0Raket on pieni ilmaj\u00e4\u00e4hdytteinen kaksitahtimoottori, jonka iskutilavuus on 120 kuutiosenttimetri\u00e4. Se on kehitetty alunperin moottorisahan (Husqvarna XP3120<\/a>) moottorista mikroauton moottoriksi, josta se on p\u00e4\u00e4tynyt viel\u00e4 lentomoottoriksikin.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n liitimen moottorointiin on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kolme tapaa. Suomessa harrastetaan n\u00e4it\u00e4 kaikkia kolmea ja p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti lent\u00e4j\u00e4t ovat varsin mieltyneit\u00e4 omaan ratkaisuunsa. Laitteissa on omat hyv\u00e4t ja huonot puolensa, mutta perusperiaate on sama kaikissa.<\/p>\n

Minimum ja muut siipeen kiinnitett\u00e4v\u00e4t moottorit<\/strong><\/h2>\n

Minimum on kolmesta vaihtoehdosta vanhin ja tiett\u00e4v\u00e4sti yleisin. Saksalaisen Norbert Schwarzen alunperin rakentama laite on saavuttanut harrastajien keskuudessa kolmen\u00a0vuosikymmenen aikana suurehkon suosion. Laite muistuttaa ensimm\u00e4isi\u00e4 SoarMaster -tyyppisi\u00e4 vekottimia, mutta moni ongelma on korjattu. Moottoritehojen puute ei uudempien moottoreiden my\u00f6t\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 ongelma. Minimumin perusperiaate on se, ett\u00e4 moottori alennusvaihteineen ja potkureineen on asennettu kiinte\u00e4sti liitimen runkoon. Itse liidin liikkuu py\u00f6rien varassa, mutta tarvittaessa lentoonl\u00e4hd\u00f6t jaloilta ovat my\u00f6s mahdollisia. Jaloilta l\u00e4hteminen on optio er\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4ys- ja vakuutusteknisten asioiden vuoksi.<\/p>\n

Minimumin kaltaisia laitteita on saatavana sek\u00e4 valmiina ett\u00e4 harrasterakenteisena, erilaisilla voimanl\u00e4hteill\u00e4 varustettuna, aina s\u00e4hk\u00f6moottorik\u00e4ytt\u00f6isist\u00e4 laitteista suihkuturbiinilla varustettuun Skyjet 3000:n asti. Vaikka suihkumoottori tarjoaakin parhaan teho-painosuhteen eri moottorivaihtoehdoista, sen hieman heikon polttoainetalouden vuoksi se soveltuu l\u00e4hinn\u00e4 vain nousemiseen ensimm\u00e4iseen termiikkiin, jonka j\u00e4lkeen tankit todenn\u00e4k\u00f6isesti ovat tyhj\u00e4t.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa ja valmistajia<\/h4>\n

http:\/\/www.schwarze-minimum.de\/<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.aerotechnics.eu\/index.php?id=64<\/a><\/p>\n

Valjaisiin kiinnitett\u00e4v\u00e4t moottorit<\/strong><\/h2>\n

1990-luvun puoliv\u00e4li toi mukanaan valjaisiin kiinnitett\u00e4v\u00e4t liidinmoottorit, jotka saavuttivat verrattain suuren suosion. Moottorin kiinnitt\u00e4minen lent\u00e4j\u00e4n kanssa samoihin valjaisiin poistaa tehomuutosten aiheuttamat painopisteen siirtym\u00e4t, tehden lent\u00e4misest\u00e4 turvallisempaa ja miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Swedish Aerosport Mosquito<\/h3>\n

Ensimm\u00e4inen kaupallinen valjasmoottori oli ruotsalainen Swedish Aerosportin valmistama Mosquito.\u00a0Sen\u00a0sanotaan olevan ensimm\u00e4inen kaupallisesti tuotteistettu valmis moottoriratkaisu riippuliitimeen. 1980-luvun lopun tuotekehityksen tuloksena oli laite, jossa kaksitahtinen mikroauton moottori oli kiinnitetty valjaisiin, joissa lent\u00e4j\u00e4\u00a0makaa siiven alla.<\/p>\n

\"\"<\/a> Moottori on alennusvaihteen ja muiden oheiskomponenttien\u00a0kanssa sijoitettu alumiinirunkoon, valjaiden takaosaan. Polttoaine kuljetetaan joko siiven sivuputkeen kiinnitetyss\u00e4, tai valjaiden sis\u00e4\u00e4n sijoitettavassa tankissa. Rakenne mahdollistaa siistin, yhten\u00e4isen paketin.<\/p>\n

Mosquito s\u00e4ilyi l\u00e4hes vuosikymmenen tuotannossa muuttumattomana. Ensimm\u00e4inen versio julkastiin 90-luvun alkupuolella markkinoille ja tehokkaampaa moottoria ja potkureiden kehityst\u00e4 lukuunottamatta laite s\u00e4ilyi samankaltaisena 2000-luvun taitteeseen asti.<\/p>\n

\"\"Ylemm\u00e4n kuvan laite on Mosquito A-10, vuodelta 1998, allekirjoittaneen p\u00e4\u00e4lle puettuna. 2000-luvun taitteessa Mosquito p\u00e4ivittyi uudempaan versioonsa joka kulkee nimell\u00e4 NRG, ”Energy”. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 kuvassa oleva sininen NRG on tyylikk\u00e4\u00e4mpi, virtaviivaisempi ja lent\u00e4j\u00e4n kannalta mukavampi laite.<\/p>\n

Mosquito ei kuitenkaan ole ainoa valjasmoottori. 2000-luku toi Swedish Aerosportille kilpailijoita, joissa perusrakenneratkaisut ovat varsin samankaltaisia A-10:n ja NRG:hen n\u00e4hden.<\/p>\n

E-Lift<\/h3>\n

E-Lift on saksalaisten Toni ja David Rothin projekti valmistaa s\u00e4hk\u00f6moottorik\u00e4ytt\u00f6inen valjasmoottori. Laite on Mosquiton kanssa hyvin samankaltainen, mutta s\u00e4hk\u00f6k\u00e4ytt\u00f6inen. Samankaltaisuus ei ole sattumaa – Rothit osallistuivat my\u00f6s Mosquiton kehitysty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

E-Lift on rakennettu saksalaisen Geiger Engineeringin<\/a>\u00a0lentok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valmistetun, harjattoman ulkopy\u00f6rij\u00e4moottorin ymp\u00e4rille. Litiumakut tuottavat laitteelle reilun puolen tunnin lentoajan.\u00a0Rothien mukaan litiumakut ovat valmistetut laadukkaista japanilaisista kennoista ja sijoitettu paloturvalliseen laatikkoon. Moottorin ohjauselektroniikka tarkkailee jatkuvasti akkujen kuntoa ja sammuttaa moottorin, mik\u00e4li akustossa kehittyy vikatilanne.<\/p>\n

E-Help<\/h3>\n

E-Help<\/a> on norjalaisen riippuliitoharrastajan projekti, joka ei ole kaupallisesti saatavilla. Laiteen tarkoitus on olla liitett\u00e4viss\u00e4 lent\u00e4j\u00e4n olemassa oleviin, moottoroimattomiin valjaisiin. E-Help on rakennettu lennokkien osista, aina lennokeissa k\u00e4ytettyihin, hieman ep\u00e4vakaisiin litium-polymeeriakkuihin asti.<\/p>\n

Doodlebug<\/h3>\n

Mosquito-tyylisten laitteiden ohella markkinoilla oli\u00a0my\u00f6s valjasmoottoriksi luettavissa oleva Doodlebug, joka poikkeaa rakenneratkaisuiltaan merkitt\u00e4v\u00e4sti Mosquitoista. Doodlebugin kantavana ideana on asettaa lent\u00e4j\u00e4 istuvaan asentoon, joka rasittaa v\u00e4hemm\u00e4n niskoja kuin makuuasento. Er\u00e4s variantti Doodlebugista on my\u00f6s suihkumoottorik\u00e4ytt\u00f6inen prototyyppi, Jet Bug<\/a>.<\/p>\n

Skyjet 3000 V3<\/h3>\n

Mik\u00e4 voisikaan olla parempi idea, kuin suihkumoottorin liitt\u00e4minen riippuliitovaljaisiin? \ud83d\ude42<\/p>\n

http:\/\/www.aerotechnics.eu\/index.php?id=64<\/a><\/p>\n

Lis\u00e4tietoa ja valmistajia<\/strong><\/h4>\n

http:\/\/www.swedishaerosport.se\/mosquito_intro_ne.htm<\/a><\/p>\n

http:\/\/toniroth.com\/e-lift\/<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.airtimeproducts.com.au\/<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.waspsystems.co.uk\/<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.flylight.co.uk\/footlaunched\/index.htm<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Minitrike (Soaring Trike, Nanolight, pikkutrike, yksipaikkainen trike)<\/h2>\n

Kolmas vaihtoehto moottoroituun riippuliitoon on laite, jolla on monta eri nime\u00e4. Pikkutrike on yksipaikkainen, pienennetty versio\u00a0A-luokan ultrakevyest\u00e4 lentokoneesta eli trikest\u00e4. \"\" Isot triket ovat yleens\u00e4 kaksipaikkaisia, 30-200 hevosvoiman moottorilla varustettuja, kolmatta sataa\u00a0kiloa painavia laitteita. Pikkutrike on yksipaikkainen, p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti maksimissaan 30 hevosvoiman kaksitahtimoottorilla varustettu lentolaite, jonka voi kantaa kainalossaan lentopaikalle ja sielt\u00e4 pois. Ison triken tavoin my\u00f6s pikkutriken lent\u00e4j\u00e4 p\u00e4\u00e4see nauttimaan mukavasta istuma-asennosta sek\u00e4 lentoonl\u00e4hd\u00f6st\u00e4 ja laskeutumisesta py\u00f6rille, joka yleisesti ottaen on turvallisempaa kuin juoksustartit ja laskeutumiset jaloille. Py\u00f6rien ansiosta lent\u00e4j\u00e4 voi ker\u00e4t\u00e4 mielin m\u00e4\u00e4rin nopeutta ennen laitteen irroittamista maasta, joka tekee lentoonl\u00e4hd\u00f6t vaativammissakin keliolosuhteissa turvallisiksi. Etuja pikkutrikess\u00e4 suureen, kaksipaikkaiseen trikeen n\u00e4hden ovat keveys, ketteryys sek\u00e4 edullisempi hankintahinta.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja ja valmistajia<\/h4>\n

http:\/\/www.bautek.com<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.flylight.co.uk\/<\/a><\/p>\n

http:\/\/www.ultralight.hu\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Moottoroitu riippuliito ei ole uusi laji. Laji sai alkunsa 1970-luvun loppupuolella. Ensimm\u00e4iset kokeilut moottoroiduilla liitimill\u00e4 olivat yleisesti ottaen alitehoisia ja enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n vaarallisia. Er\u00e4s varhaisista laitteista kulki nimell\u00e4\u00a0SoarMaster, mutta sai liikanimet Saw Master ja Toe Master koska moni lent\u00e4j\u00e4 … Continued<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":644,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1287"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1287"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1287\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1288,"href":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/1287\/revisions\/1288"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/644"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.urheiluilmailu.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1287"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}