Kesän 2015 uusi juttu itselleni oli laitesukellus. Pulputus milloin missäkin tarjoaa lentämisen tavoin erittäin hienoja kokemuksia, hienojen ihmisten kanssa. Painottomuuden tunne ja mahdollisuus liikkua vapaasti joka suuntaan muistuttaa yllättävän paljon lentämistä, vain muutamaa kertaluokkaa huonommassa näkyvyydessä ja paljon rauhallisempana. Erittäin rentouttavaa puuhaa. Lajin ainoa haittapuoli tosin on sukellustietokoneen näytössä varsin usein kesän aikana viihtynyt teksti No fly ja jokin liian suuri tuntilukema… 😉
Paikallinen sukellusseura, Saimaan Norpat, järjestää tiistaisin viikkosukelluksia lähistöllä oleviin kohteisiin, joita ovat lähettyvillä olevan järven ohella erilaiset louhokset. Tänä tiistaina viikkosukellus olisi ollut ilmeisesti Telkkälän nikkelikaivoksella. Tällä kertaa keli oli vain niin käsittämättömän ihanteellinen lentämiseen, joten Telkkälä sai odottaa seuraavaan kertaan. Viikkosukelluksen hengessä oltiin silti mukana, sovitussa paikassa sovittuun aikaan, tosin vain 700 metriä paikan yläpuolella.. Lento itsessään oli nautinnollista, kevyessä tuulessa ja rauhallisessa iltakelissä ympäriinsä leijailua. Tällaista lisää! 😉
Seuraava sukelluskerta Telkkälässä oli lokakuussa, johon samalla päätettiin kausi. Illan mittaan selvisi, että Telkkälässä pulputus oli vain Antin ja Laurin jekku saada minut sopivaan aikaan liikenteeseen ilman että itse tiedän siitä mitään. Antti ja Lauri olivat järjestäneet yllätyksenä aivan käsittämättömän hienon kalkkunaillallisen kauden päättäjäisiksi, kesän aikana kasvatetusta kalkkunasta. Paljon kiitoksia; hieno kesä, hienot sukellukset ja herkullinen illallinen! Ensi vuonna pistetään entistäkin paremmaksi! 😉
