Lentoonlähtötarkastukset ja kaluston kunto

Lentosuorituksen turvallisuuden kannalta lentoonlähtötarkastukset ovat äärimmäisen tärkeitä. Yleisin toimintamalli on se, että liidin on säilytettynä kokoontaitettuna pussissaan jossain lentokentän lähellä sijaitsevassa rakennuksessa, josta se lentopäivää varten kaivetaan esiin. Liidin kootaan lentokuntoon kentällä. Vaikka liitimen kokoonpano on suhteellisen yksinkertaista ja vie vain hetken, huolimattomuus kokoonpanossa voi koitua kohtalokkaaksi. Moottoriosa, oli se sitten valjaiden, Minimumin tai pikkutriken muodossa, on altis potkurista ja moottorista johtuville tärinöille. Tärinä on omiaan irroittamaan varmistamattomia ruuveja ja väsyttämään rakenteita. Lentoonlähtötarkastuksen tarkoitus on löytää mahdolliset viat ja varmistua siitä, että välineet ovat asianmukaisessa kunnossa ennen lentosuoritusta.

Lennon jälkeinen tarkastus vastaa lentoonlähtötarkastusta. Sen tavoitteena on löytää lennon aikana mahdollisesti vioittuneet osat. Liidin harvemmin vaurioituu lennon aikana, mutta moottoriosa tärinästä johtuen on suuremmalla rasituksella. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin mennä lentopäivänä kentälle, kasata kalusto valmiiksi lentoonlähtöä varten ja tarkastuksessa huomata että kaasuvaijeri on irti tai pakoputken kiinnike on väsynyt poikki. Välineiden korjaus lentopäivänä on turhauttavaa, vie kallisarvoista aikaa ja sen tekeminen asianmukaista huolellisuutta vaativalla tavalla kun pilotin mielessä pyörii tuleva hieno lento, on vähintäänkin haastavaa. Eikä edes välttämättä suositeltavaa. Kalusto on syytä valmistella lentopäivää varten huolella ja kaikessa rauhassa.

Lentoonlähtötarkastus tulee tehdä hyväksi koetun, totutun rutiinin mukaan, esimerkiksi siipi ja valjaat vastapäivään kiertäen, riippumatta siitä, onko kalusto koottu lentopäivää varten, vai onko se säilytetty lentokuntoisena hallissa. Kaikki häiriöt tarkastuksen aikana tulee minimoida. Lentokoneilla lentävät käyttävät tarkastuslistoja. Hyvä käytäntö on myös se, että mikäli tarkastus syystä tai toisesta keskeytyy, aloitetaan se uudelleen alusta. Tarkastus ei vie paljoa aikaa, mutta se tulee tehdä huolellisesti. Sen kanssa ei yksinkertaisesti saa kiirehtiä, koskaan ei taivaalle ole niin kiire etteikö tarkastusta ehtisi suorittaa huolellisesti. Oma turvallisuus on kuitenkin kiinni kaluston kunnosta.

Mitä lentoonlähtötarkastuksessa tulee huomioida?

 

Lentoonlähtötarkastus sisältää sekä siiven että moottoriosan tarkastukset valmistajan ohjeiden mukaan. Siiven tarkastuksessa tulee käydä läpi käytännössä koko liitimen rakenne, purjeen, vaijereiden, nivelpisteiden ja kiinnitysten osalta. Seuraava lista ei välttämättä ole kattava, perusteellisen ohjeistuksen lentoonlähtötarkastuksia varten saa riippuliitokoulutuksessa.

Moottoriosa ja valjaat

 

Tämä kappale keskittyy valjasmoottorin lentoonlähtötarkastukseen. Esimerkkinä on käytetty Swedish Aerosportin Mosquitoja. Samat asiat esiintyvät myös eri muodoissaan muissakin moottoriratkaisuissa. Tarkastuslista näyttää pitkältä, mutta siinä mainitut kohdat ovat yksinkertaisia ja nopeita tarkastaa. Laitteen valmistaja ei tarkistuslistaa tarjoa, vaan alla olevat kohdat ovat omasta toiminnastani tulleita.

 

  • Pelastusvarjo, sen liina, kiinnitys, sekä kahvan kiinnitys.
  • Hallintalaitteiden toimivuus ja käyttövaijereiden kiinnitys ja kunto ennen koneen käynnistämistä. Kaasuvipujen tulee toimia esteettömästi koko liikeradaltaan sekä palauttaa tyhjäkäynnille luotettavasti. Ryyppy ei saa jäädä kantamaan yhtään, sillä seeurauksena siitä on laitteen vajaatehoisuus. Potkurijarru tulee olla pois päältä.
  • Sammutinkytkimien kunto, toimivuus ja johtojen kiinnitys magneetolle
  • Kantavat liinat ja rakenteet sekä laitteen yleiskunto. Jalkahihnat, olkahihnat sekä valjaiden asennonsäätöhihna tai -naru. Viimeisimmän pettäminen voi aiheuttaa todella epämieluisia hetkiä valjaiden peräpään retkahtaessa moottorin painosta alas.
  • Rungon kunto, hitsatut levyrakenteet, erityisesti moottoripukin ja jalkojen kiinnitys, vaurioituvat kovissa laskuissa. Tarkasta potkuriakseli ja moottoripukki murtumien varalta.
  • Jalkojen sisäänvetonarujen sekä kumilankojen kiinnitys ja kunto. Kumilangat, jotka vetävät jalat taka-asentoon, ei saa olla rispaantunut tai sulanut kuumaa pakosarjaa vasten. Jalkojen sisäänvetonarut, mikäli käytössä, tulee toimia esteettömästi ja ne eivät saa olla sotkussa.
  • Moottorin, pakoputken ja äänenvaimentimen kiinnitys ja varmistus. Tarkastettavia kohtia ovat kaikki ruuvit, kiinnikkeet, pakoputken kiinnitysjouset sekä varmistuslangat.
  • Imuiäänenvaimentimen ja kaasuttimen kiinnitys
  • Vetorattaiden, vetohihnan sekä keskipakoiskytkimen kiinnitys ja kunto
  • Polttoaineletkujen kunto, kiinnitys ja sijoittelu
  • Bensatankin kunto ja tiiveys. Ei vuotoja. NRG:n sisäisen tankin korkki voi vuotaa huohotusventtiilin kautta. Vanhanmallinen lasikuituinen, valkoinen ja läpinäkymätön siipitankki on myös altis vuodoille ja vaurioille.
  • Potkurin ja sen navan kunto (vaurioiden, halkeamien ja säröjen varalta) sekä kiinnitys
  • Polttoaineletkun ilmaaminen ja ilmakuplien poisto. Letkuissa ei saa olla ensimmäistäkään ilmakuplaa lentoonlähtöhetkellä. Pienikin ilmakupla johtaa moottoritehojen häviämiseen ja pahimmassa tapauksessa moottorin sammumiseen lentoonlähdön kriittisimmällä hetkellä.
  • Bensatankin huohotusletkun tulpan poisto. Kone käy ilman tätäkin, mutta imee polttoainetankin lyttyyn jolloin tankin vaurioitumisen ja bensavuodon vaara on olemassa.
  • Esineiden kuten kameran, ilmailuradion jne. kiinnitys. Kaikki esineet tulee olla varmistettuja kiinnitykseltään, sillä kaikki mikä irtoaa, lentää potkuriin ja pahimmassa tapauksessa hajoittaa sen.
  • Rajoitinnarujen oikea asennus mikäli käytössä. Rajoitinnarut tulee olla kiinnitetty siipeen oikealla tavalla takavaijereihin nähden. Mikäli kiinnitystapa on väärä, ei laitetta välttämättä voi ohjata ollenkaan. Tuloksena pahoja ongelmia lentoonlähdön jälkeen.
  • Valjaiden kiinnitys siipeen ennen lentoonlähtöä ja karabiinin lukitus.

Siiven tarkastuskohteet

 

Riippuliitimen runkorakenne on erittäin yksinkertainen. Tästä johtuen sille voi tehdä perusteellisemman tarkastuksen ennen lentoa kuin muille lentolaitteelle. Osien  ja tarkastettavien kohteiden määrä on verrattain pieni ja niiden läpikäyminen lentoonlähtötarkastuksen aikana on perusteltua ja täysin tehtävissä. Käytännössä tarkastukseen kuluu maksimissaan varttitunti.

Tarkastus suoritetaan valmistajan ohjeiden mukaan, mutta siinä tulee huomioida ainakin seuraavat asiat:

  • Varmistussokat ovat paikallaan ja varmistamattomia ruuveja tai muita kiinnittimiä ei ole. Jokainen liitos tulee olla varmistettu saksi- tai rengassokalla, lukkomutterilla tai vastaavalla varmistusmekanismilla.
  • Kiinnityskohtien, korvakkeiden, levyrakenteiden ja koneistettujen osien kunto: mahdolliset säröt, halkeamat, venyneet ruuvinreiät, vääntyneet osat
  • Koneistettujen osien kunto, mahdolliset säröt, halkeamat, venyneet ruuvinreiät
  • Putkien kunto. Hankaumat, lommot, säröt ja muut heikentävät liitimen rakennetta
  • Vaijereiden kunto. Riippuliidin pysyy kasassa vaijereilla. Kaikkien liitimen vaijereiden kunto tulee tarkastaa perusteellisesti ennen lentoa. Vaijereiden tarkastuksessa on suositeltavaa vetää paljailla sormilla vaijeri koko mitaltaan läpi, jos sormenpäässä törröttää tarkastuksen jälkeen metallisäikeitä, on vaijeri vaihtokunnossa. Vaijereiden päässä oleviin puristettuihin liitoksiin ja niiden kuntoon tulee kiinnittää myös huomiota. Vaijeri on puristettu kahdella puristusholkilla. Vaijerin pää tulee tulla holkista vähän ulos. Jos vaijerin päätä ei näy ja  kahden holkin välissä olevat kaksi vierekkäistä vaijeria ovat molemmat kireällä, on vaijeri päässyt liukumaan puristusholkeissa. Kaikki epäkohdat vaijereissa tekevät liitimen lentokelvottomaksi.
  • Purjeen kunto. Purjekangas on alttiina auringon ultraviolettisäteilylle, joka haurastaa sitä. Erityisesti käyttöikänsä loppupuolella olevan tai paljon UV:ta saaneen purjeen kuntoa kannattaa tarkkailla. Purjeen kunto kannattaa ajoittain arvioida tarkoitusta varten valmistetulla tietynpainoisella ja -mallisella punnuksella, mutta se ei välttämättä ole päivätarkastuksessa tarpeen. Päivätarkastuksessa huomioitavia asioita ovat erilaiset repeämät, hankaumat ja muut vauriot, jotka ovat voineeet aiheutua kokoonpanossa, pakkauksessa, liitimen kolhimisessa edellisessä laskussa jne.
  • Kuningaspultin kunto. Kuningaspultti on suurehko pultti joka kiinnittää mm. sivuputket liitimen köliputkeen. Se vääntyy liidintä kolhittaessa.
  • Ripustuslenkin kunto ja kiinnitys. Tämän varassa lentäjä on kiinni siivessä. On sanomattakin selvää että pienikin poikkeama ripustuslenkissä johtaa sen hylkäämiseen. Ripustuslenkkiä voivat vaurioittaa pakkausvaiheessa suojaamatta jääneet teräväreunaiset osat tai virheellisestä kokoonpanosta johtuvat asiat. Tätä osaa ei korjata itse.
  • Pikalukkojen (Quickpin) kiinnitykysen varmistus. Pikalukkotapit koostuvat itse tapista ja hatusta joka vastaa mutteria. Hattu tulee olla painettuna pohjaan ja lukittuna.
  • Alaputken (Speedbar) kiinnitys ja kunto. Alaputkella tulee olla painettuna pohjaan asti ja sen kiinnipitävät pikalukitustapit tulevat olla kiinnitettyinä. Alaputkella olevat pyörät eivät saa olla kuluttaneet speedbaria.
  • Siiven poikkiputken kiristysvaijereiden kiinnitys köliputkeen. Varmistuttava, että oikea kiinnitysrengas on kiinnitettynä köliputkessa olevaan koukkuun asianmukaisesti.