Moottoroitu riippuliito ei ole uusi laji. Laji sai alkunsa 1970-luvun loppupuolella. Ensimmäiset kokeilut moottoroiduilla liitimillä olivat yleisesti ottaen alitehoisia ja enemmän ja vähemmän vaarallisia. Eräs varhaisista laitteista kulki nimellä SoarMaster, mutta sai liikanimet Saw Master ja Toe Master koska moni lentäjä onnistui lyhentämään takana pyörivällä potkurilla varpaankyntensä.
Kolme vuosikymmentä on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja nykyisellään moottoroitu riippuliito on turvallinen ilmailun muoto. Liidinmoottorit ovat pääosin tehdasvalmisteisia, testattuja ja hyväksi havaittuja laitteita. Vaikka liidinmoottorit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan, yhdistää niitä kuitenkin yksi asia: itse moottori. Koska riippuliito itsessään on varsin minimalistinen laji, tulee myös moottorin olla minimalistinen. Tällä hetkellä suosituin, melkeinpä myös ainoa vaihtoehto moottoriksi on kaksitahtinen, ilmajäähdytteinen, ruotsalainen Radne Raket. Raket on pieni ilmajäähdytteinen kaksitahtimoottori, jonka iskutilavuus on 120 kuutiosenttimetriä. Se on kehitetty alunperin moottorisahan (Husqvarna XP3120) moottorista mikroauton moottoriksi, josta se on päätynyt vielä lentomoottoriksikin.
Nykyään liitimen moottorointiin on käytännössä kolme tapaa. Suomessa harrastetaan näitä kaikkia kolmea ja pääsääntöisesti lentäjät ovat varsin mieltyneitä omaan ratkaisuunsa. Laitteissa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta perusperiaate on sama kaikissa.
Minimum ja muut siipeen kiinnitettävät moottorit
Minimum on kolmesta vaihtoehdosta vanhin ja tiettävästi yleisin. Saksalaisen Norbert Schwarzen alunperin rakentama laite on saavuttanut harrastajien keskuudessa kolmen vuosikymmenen aikana suurehkon suosion. Laite muistuttaa ensimmäisiä SoarMaster -tyyppisiä vekottimia, mutta moni ongelma on korjattu. Moottoritehojen puute ei uudempien moottoreiden myötä ole enää ongelma. Minimumin perusperiaate on se, että moottori alennusvaihteineen ja potkureineen on asennettu kiinteästi liitimen runkoon. Itse liidin liikkuu pyörien varassa, mutta tarvittaessa lentoonlähdöt jaloilta ovat myös mahdollisia. Jaloilta lähteminen on optio eräiden määräys- ja vakuutusteknisten asioiden vuoksi.
Minimumin kaltaisia laitteita on saatavana sekä valmiina että harrasterakenteisena, erilaisilla voimanlähteillä varustettuna, aina sähkömoottorikäyttöisistä laitteista suihkuturbiinilla varustettuun Skyjet 3000:n asti. Vaikka suihkumoottori tarjoaakin parhaan teho-painosuhteen eri moottorivaihtoehdoista, sen hieman heikon polttoainetalouden vuoksi se soveltuu lähinnä vain nousemiseen ensimmäiseen termiikkiin, jonka jälkeen tankit todennäköisesti ovat tyhjät.
Lisätietoa ja valmistajia
http://www.schwarze-minimum.de/
http://www.aerotechnics.eu/index.php?id=64
Valjaisiin kiinnitettävät moottorit
1990-luvun puoliväli toi mukanaan valjaisiin kiinnitettävät liidinmoottorit, jotka saavuttivat verrattain suuren suosion. Moottorin kiinnittäminen lentäjän kanssa samoihin valjaisiin poistaa tehomuutosten aiheuttamat painopisteen siirtymät, tehden lentämisestä turvallisempaa ja miellyttävämpää.
Swedish Aerosport Mosquito
Ensimmäinen kaupallinen valjasmoottori oli ruotsalainen Swedish Aerosportin valmistama Mosquito. Sen sanotaan olevan ensimmäinen kaupallisesti tuotteistettu valmis moottoriratkaisu riippuliitimeen. 1980-luvun lopun tuotekehityksen tuloksena oli laite, jossa kaksitahtinen mikroauton moottori oli kiinnitetty valjaisiin, joissa lentäjä makaa siiven alla.
Moottori on alennusvaihteen ja muiden oheiskomponenttien kanssa sijoitettu alumiinirunkoon, valjaiden takaosaan. Polttoaine kuljetetaan joko siiven sivuputkeen kiinnitetyssä, tai valjaiden sisään sijoitettavassa tankissa. Rakenne mahdollistaa siistin, yhtenäisen paketin.
Mosquito säilyi lähes vuosikymmenen tuotannossa muuttumattomana. Ensimmäinen versio julkastiin 90-luvun alkupuolella markkinoille ja tehokkaampaa moottoria ja potkureiden kehitystä lukuunottamatta laite säilyi samankaltaisena 2000-luvun taitteeseen asti.
Ylemmän kuvan laite on Mosquito A-10, vuodelta 1998, allekirjoittaneen päälle puettuna. 2000-luvun taitteessa Mosquito päivittyi uudempaan versioonsa joka kulkee nimellä NRG, ”Energy”. Jälkimmäisessä kuvassa oleva sininen NRG on tyylikkäämpi, virtaviivaisempi ja lentäjän kannalta mukavampi laite.
Mosquito ei kuitenkaan ole ainoa valjasmoottori. 2000-luku toi Swedish Aerosportille kilpailijoita, joissa perusrakenneratkaisut ovat varsin samankaltaisia A-10:n ja NRG:hen nähden.
E-Lift
E-Lift on saksalaisten Toni ja David Rothin projekti valmistaa sähkömoottorikäyttöinen valjasmoottori. Laite on Mosquiton kanssa hyvin samankaltainen, mutta sähkökäyttöinen. Samankaltaisuus ei ole sattumaa – Rothit osallistuivat myös Mosquiton kehitystyöhön.
E-Lift on rakennettu saksalaisen Geiger Engineeringin lentokäyttöön valmistetun, harjattoman ulkopyörijämoottorin ympärille. Litiumakut tuottavat laitteelle reilun puolen tunnin lentoajan. Rothien mukaan litiumakut ovat valmistetut laadukkaista japanilaisista kennoista ja sijoitettu paloturvalliseen laatikkoon. Moottorin ohjauselektroniikka tarkkailee jatkuvasti akkujen kuntoa ja sammuttaa moottorin, mikäli akustossa kehittyy vikatilanne.
E-Help
E-Help on norjalaisen riippuliitoharrastajan projekti, joka ei ole kaupallisesti saatavilla. Laiteen tarkoitus on olla liitettävissä lentäjän olemassa oleviin, moottoroimattomiin valjaisiin. E-Help on rakennettu lennokkien osista, aina lennokeissa käytettyihin, hieman epävakaisiin litium-polymeeriakkuihin asti.
Doodlebug
Mosquito-tyylisten laitteiden ohella markkinoilla oli myös valjasmoottoriksi luettavissa oleva Doodlebug, joka poikkeaa rakenneratkaisuiltaan merkittävästi Mosquitoista. Doodlebugin kantavana ideana on asettaa lentäjä istuvaan asentoon, joka rasittaa vähemmän niskoja kuin makuuasento. Eräs variantti Doodlebugista on myös suihkumoottorikäyttöinen prototyyppi, Jet Bug.
Skyjet 3000 V3
Mikä voisikaan olla parempi idea, kuin suihkumoottorin liittäminen riippuliitovaljaisiin? 🙂
http://www.aerotechnics.eu/index.php?id=64
Lisätietoa ja valmistajia
http://www.swedishaerosport.se/mosquito_intro_ne.htm
http://www.airtimeproducts.com.au/
http://www.flylight.co.uk/footlaunched/index.htm
Minitrike (Soaring Trike, Nanolight, pikkutrike, yksipaikkainen trike)
Kolmas vaihtoehto moottoroituun riippuliitoon on laite, jolla on monta eri nimeä. Pikkutrike on yksipaikkainen, pienennetty versio A-luokan ultrakevyestä lentokoneesta eli trikestä. 
Isot triket ovat yleensä kaksipaikkaisia, 30-200 hevosvoiman moottorilla varustettuja, kolmatta sataa kiloa painavia laitteita. Pikkutrike on yksipaikkainen, pääsääntöisesti maksimissaan 30 hevosvoiman kaksitahtimoottorilla varustettu lentolaite, jonka voi kantaa kainalossaan lentopaikalle ja sieltä pois. Ison triken tavoin myös pikkutriken lentäjä pääsee nauttimaan mukavasta istuma-asennosta sekä lentoonlähdöstä ja laskeutumisesta pyörille, joka yleisesti ottaen on turvallisempaa kuin juoksustartit ja laskeutumiset jaloille. Pyörien ansiosta lentäjä voi kerätä mielin määrin nopeutta ennen laitteen irroittamista maasta, joka tekee lentoonlähdöt vaativammissakin keliolosuhteissa turvallisiksi. Etuja pikkutrikessä suureen, kaksipaikkaiseen trikeen nähden ovat keveys, ketteryys sekä edullisempi hankintahinta.