Jotta vältytään turhalta reissulta lentopaikalle, sekaannuksilta ja mahdollisilta vaaratilanteilta, tulee ennen lentoa katsoa muutamia onnistuneen lennon kannalta tärkeitä asioita.

Liitimillä operointi on varsin sääherkkää puuhaa, joten säätiedotteiden ja -ennusteiden rooli on varsin suuri. Sään ohella myös lentopaikkaan ja mahdolliseen suunniteltuun reittiin liittyvät tiedotteet tulee tarkastaa, olkoonkin että muusta ilmailusta poiketen liitimillä lentäminen on ehkä enemmän paikallista toimintaa.

Säätiedot

Säätietoja saa useista eri lähteistä ja joskus ne voivat olla jopa samaa mieltä toistensa kanssa… Ilmatieteenlaitoksen ilmailusää -sivu on erityisesti ilmailukäyttöön suunnattu sääpalvelu, joka esittää tiedot parhaiten ilmailijoita palvelevassa muodossa.

https://www.ilmailusaa.fi/

Merkitsevän sään kartta, SWC

Yksi tapa säätietojen tulkintaan on katsoa ensin tilannetta suuremmalta alueelta ja edetä siitä lentopaikka-, tai reittikohtaiseen tarkasteluun. Itse aloitan säätilan tarkastelun Ilmailusääpalvelun SWC -kartasta. SWC-kartta, Significant Weather Chart, merkitsevän sään kartta-kartta, näyttää pohjoismaiden alueella vallitsevat säähärdellit, joilla on vaikutusta myös lentopaikkakohtaiseen säähän. Kartta julkaistaan 4 tuntia ennen sen voimassaoloaikaa joka lukee UTC-aikana (GMT + 0) kartan oikeassa yläreunassa.

Alla on luvatta Ilmatieteenlaitokselta lainattu esimerkki SW-kartasta.

SWC-kartta

SWC-kartta löytyy osoitteesta https://ilmailusaa.fi/#id=swc#map=southern-finland#level=SWC ja tulkintaohjeet ovat kartan alareunassa. Vihreä aaltoviiva erottelee merkitsevän sään alueet toisistaan ja symbolit alueen sisällä kertovat, mitä säätä alueella on tarjolla. Kartan tarkempi tulkintaohje löytyy osoitteesta https://ilmailusaa.fi/pdf/NAMCon_Nordic_SWC_User_Guide_v1_0_FI.pdf.

Kartan symboleista kolme on sellaisia, joita harrasteilmailija erityisesti kavahtaa (Kuvat: Ilmatieteen laitos):icing

freeze

Jäätävää salamointia

Ensimmäiset sarvipääsymbolit merkitsevät jäätävää keliä. Jäätämistä esiintyy usein pilvessä. Pilvessä ei riippuliitimillä lennetä, mutta jäätämistä voi esiintyä myös pilven ulkopuolella. Jäätynyt siipi lentää huonosti tai ei ollenkaan, joten tämä on varma päivän pilaaja. Jäätävät olosuhteet eivät esiinny välttämättä silloin kun pakkasta on hirveästi, sillä ne ovat enemmänkin kosteudesta riippuva ilmiö.

Suurimmassa osassa yleisilmailukoneita ei ole minkäänlaista jäänpoistoa, jolloin jäätävissä olosuhteissa lentäminen niilläkin aiheuttaa lento-ominaisuuksien dramaattisen heikkenemisen, usein myös moottoriongelmia kaasuttimien jäätymisen vuoksi sekä kokonaisuutena usein aivan täydellisen päivän pilallemenon jonkinasteisen lento-onnettomuuden muodossa.

Freezing precipitation, muikkusymboli, merkitsee jäätävää sadetta. Eli sellaista, joka jämähtää kiinni siipeen. Päivä menee pilalle tästäkin.

WXRDR w hail damageThunderstorm, hail, ukkosmyrskyjä ja rakeita. Myöskään tänne ei ole kovinkaan houkuttelevaa mennä tarjoamaan liidintä. Ukkosiin liittyy usein voimakkaita tuulenpuuskia, jopa mikropurkauksia, jotka ovat olleet syynä useisiin lento-onnettomuuksiin. Rakeet voivat ukkospilvissä kasvaa huomattavan suuriksi ja ne usein näkyvätkin lentokoneen säätutkissa (Kuva: Airliners.net / Dave Broome).

Pilven sisällä pyörivistä suurista rakeista voi päästä nauttimaan myös liitimellä, sillä ukkospilveen liittyy usein voimakkaita nosteita, joita ei välttämättä pääse edes karkuun. Tässä kuitenkin muutama peruste sille, miksi lentotoiminnalla ukkosalueiden lähellä voi olla huomattaviakin terveysvaikutuksia, jotka eivät edes liity pilvien huomattavaan sähköisyyteen.

Pilvikorkeus

clouds

Pilvikorkeus kiinnostaa erityisesti riippuliitäjiä sekä muita näkölentosäännöillä operoivia. Pilvet ilmoitetaan SWC-kartalla ylläolevalla kuvalla kerrotulla tavalla. Merkinnästä ilmenee pilven tyyppi, TCU/CB (Towering Cumulus / Cumulonimbus). Sen perässä on kerrottuna pilviesiintymän yläraja (15 000 – 27 000 jalkaa), sekä sen alaraja (2 500 – 5 000 jalkaa). Tarkenne ”ISOL”, Isolated, merkitsee sitä, että korkeaksi kehittyneitä cumuluspilviä, tai cumulonimbus-pilviä möllöttää siellä täällä toisistaan erillään olevina esiintyminä.

Towering Cumulus sekä Cumulonimbus -pilvet liittyvät molemmat epävakaaseen säähän ja ne ovat kehittyneet konvektion, maasta nousseen lämpimän ilmavirran ja kosteuden avulla. Suotuisissa olosuhteissa TCU ja CB kehittyvät usein ukkospilviksi.

Pilvien tunnisteiden selitykset löytyvät Ilmatieteen laitoksen julkaisemasta Säähaitarista, joka sisältää tulkintaohjeet heidän toimittamiinsa ilmailusäätuotteisiin. Käytetyt merkinnät ja niiden tulkinnat ovat kansainvälisiä.

GAFOR

Seuraavana listalla on GAFOR, General Area FORecast. Kyseessä on tekstimuotoinen, aluekohtainen sääennuste, joka löytyy osoitteesta https://ilmailusaa.fi/weather-flightpath.html?location#textproduct-observations. Suomi on jaoteltu alueisiin, joille ennusteet laaditaan. Aluejako löytyy niin ikään Säähanurista.

Otetaanpa esimerkki. Lennän Lappeenrannasta, joten minua kiinnostava alue on numeroltaan 22 (Säähaitarin viimeinen sivu)

gafor-area

gafor

Ennuste on voimassa kello 12 – 21 UTC-aikaa. Ennusteen voimassaoloajan:

  • Pintatuuli (SFC, Surface), puhaltaa suunnasta 120-170 astetta 4-10 solmun voimakkuudella.
  • Korkeudella 2000 jalkaa tuulee suunnasta 160-260 astetta voimakkuudella 5-15 solmua. Aikavälillä 16 – 19 UTC tuuli kääntyy suuntaan 140 astetta, voimistuen 15-30 solmuun.
  • Korkeudella 5000 jalkaa tuuli on suunnasta 200-250 astetta, voimakkuudella 10-20 solmua. Aikavälillä 16-19 UTC tuuli kääntyy suuntaan 160 astetta, voimakkuudella 10-20 solmua.
  • Nollaraja, freezing level on korkeudella lentopinta 75-105. Eli 7 500 – 10 500 jalkaa. Sen yläpuolella lämpötila on alle nollan ja jäätää.
  • ICE LCA MOD INC FL105-160. Tämän tulkinnassa auttaa taas Säähanuri. Icing, local, moderate, in cloud, flight level 105-160. Verrattain voimakasta paikallista jäätämissä pilvessä, lentopinnoilla 105-160 (10 500 – 16 000 jalkaa). Tänne tosin liitimellä ei yllä.
  • TURB NIL, ei turbulenssia.
  • GAFOR EFRO 1221 BBBB 21,22,24 O LCA O/D SHRA BECMG 1821 D RA/SHRA 23,25 O, eli: Rovaniemellä laadittu ennuste, jonka mukaan näkyvyys alueilla 21, 22 ja 24 on 8000 metriä tai enemmän ja pilvikorkeus on 1500 jalkaa tai enemmän. Paikallisesti se voi kuitenkin pudota 5000-8000 metriin ja 1000-1500 jalkaan. Sadekuuroja. 18-21 (UTC) välisenä aikana näkyvyys tulee putoamaan 5000-8000 metriin ja pilvikorkeus 1000-1500 jalkaan. Sadetta tai sadekuuroja. Alueilla 23 ja 25 näkyvyys on kuitenkin 8000 metriä tai parempi, pilvikorkeus 1500 jalkaa tai yli sen. Gaforin tulkintaohjeet löytyvät myös säähaitarista, josta ote alla:

gafor_tulkinta

Ennustekartat ja tutkakuvat

Riippuliitäjää kiinnostavia kuvatuksia ovat tuuliennusteet eri korkeuksille, sekä tietysti erilaiset havainto- ja ennustekuvat sadealueista ja näkyvyydestä. Näiden tulkinta on enemmän ja vähemmän itsestään selvää.3vrk_lentopinnoilla

 

Metar ja TAF

Takaisin koodikielen ja Säähanurin pariin. Metar ja TAF (Terminal Area Forecast) ovat lentopaikkakohtaisia tiedotteita. Ne ottavat huomioon säätilan lentopaikan läheisyydessä. Metar kertoo vallitsevan, senhetkisen säätilan, siinä missä TAF on nimensä mukaisesti ennuste. Ne näyttävät varsin samanlaisia, ja niiden tulkinta on verrattain helppoa Säähaitarin (tai Internetin 😉 avustuksella:

EFLP 081350Z AUTO 20005KT 140V240 9999 FEW026 SCT032 18/13 Q1000=

Lappeenranta, julkaistu 8. päivä vallitsevaa kuukautta kello 13.50 Zulu (UTC, Greenwichin aika). Säätiedot ovat automaattisen sääpömpelin tuotos ja ihminen ei ole sen tuottamiseen osallistunut. Tällä ajanhetkellä tuuli puhaltaa suunnasta 200 astetta ja on voimakkudeltaan 5 solmua. Vaihteluväli on 140 – 240 astetta. Näkyvyys on parempi, kuin mitattavissa oleva maksimiarvo. Pilvisyys: Few (taivaankannesta 1-2 kahdeksasosaa on pilvien peitossa) 2600 jalkaa, Scattered (taivaasta 3-4 / 8 on pilvien peitossa), 3200 jalkaa. Lämpötila 18 astetta, kastepiste 13 astetta. Ilmanpaine 1000 hPa.

Lisätietoa Metar ja TAF -sanomista: http://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data-metar-sanomat

Termiikkiennuste

Termiikkiennuste on sekä purjelentäjien että riippu- ja varjoliitäjien käyttöön laadittu sääennuste nousevista ilmavirtauksista. Koska termiikit helpottavat myös moottoroiduilla liitimillä ylöspäin menemistä, myös termiikkiennuste on hyvä ottaa huomioon lentopäivää suunniteltaessa.

http://ennuste.ilmailuliitto.fi/index.html

 

Bulletinit ja lentotiedotuspalvelu

finavian_webbisivu

Säätietojen ohella lentotiedotuspalvelun tiedot ovat olennainen osa turvallista ilmailua. Finavian tuottama https://www.ais.fi pitää sisällään tärkeitä tietoja lentotoimintaan liittyen. Lentopäivää suunniteltaessa erityisesti bulletinit tulee katsoa niiltä lentopaikoilta ja alueilta, joihin oma toiminta liittyy. Bulletinien, samoin kuin säätietojenkin kanssa, tulee olla tarkkana, että varmasti lukee voimassaolevaa, oikean päivän tiedotetta.

Lentopaikan pysyvät tiedot

lentopaikatEnnen lentotoimintaa uudella lentopaikalla, tulee sen tietoihin tutustua tarkoin. Lentopaikkoihin liittyvät tiedot, kuten käytettävät radiotaajuudet, laskukierroskuviot sekä muut tarpeelliset tiedot löytyvät kahdesta paikasta, Finavian eAIP:stä, sekä Suomen Ilmailuliiton ylläpitämästä Lentopaikat.fi -palvelusta. Lentopaikat on jaoteltu eri palveluihin sen mukaan, ovatko ne valvottuja, lennonjohdon sisältäviä paikkoja vaiko ns. korpikenttiä. Finavian eAIP -palvelu sisältää valvotut lentopaikat ja harrastajavoimin ylläpidetty Lentopaikat.fi taas lennonjohdottomat korpikentät.

eAIP:ssa lentopaikan tiedot aukeavat kun klikkaa kartalla olevaa lentokenttää. Liidinlentäjää kiinnostavimpia asioita ovat Tekstisivu, joka kertoo lentopaikan tiedot tekstimuodossa sekä ADC, VAC ja LDG -kartat. Näistä ilmenevät esimerkiksi. lentopaikan laskukierros, sen korkeus ja summittainen paikka.

Lentopaikat.fi:n ulosanti on yksinkertaisempi, sisältäen kuitenkin harrasteilmailun kannalta olennaisimmat tiedot, kuten radiotaajuudet, laskukierroskorkeudet, kentän kartan ja muun olennaisen.

Muuttuvat, ajankohtaiset tiedotteet, bulletinit

bulletinpalvelu

Ajankohtaiset tiedotteet löytyvät Finavian Bulletinpalvelusta, osoitteesta https://ais.fi/ais/bulletins/. Bulletineissa ilmoitettavat tiedot liittyvät muunmuassa siihen, onko lentopaikka käytettävissä, milloin lennonjohto on auki, ampuuko Puolustusvoimat kovilla lähettyvillä tai onko lentopaikalla tai lentoreitillä jotain muuta huomionarvoista.

FIR Bulletin, VFR / General purpose

Toimin Lappeenrannasta käsin, joten minua kiinnostaa ainakin Lappeenranta, sekä lähikentät. Tarkastellaan ensin Lappeenrannan kentän tiedotteet kohdasta VFR / General purpose:

bulletins-1

 

lpr-bulletin

Ensimmäinen kohta kertoo lennonjohdon toiminta-ajat. Näiden aikojen ulkopuolella kenttä on valvomaton ns. korpikenttä, jossa voi toimia lentosääntöjen puitteissa ilman lennonjohtopalvelua. Radio kuitenkin tarvitsee olla mukana, paitsi muun liikenteen havainnoinnin ja yhteydenpidon, mutta myös sen vuoksi, että jos lennonjohto aukenee lennon aikana, tiedotus tästä tulee radioitse, ja lennonjohdon kanssa tulee kommunikoida.

Toiseen kohtaan on merkitty tiedote kentän tullin puhelinnumeron muuttumisesta.

Kolmas kohta on erityisen huomionarvoinen. Se sisältää muutoksen aiemmin ilmoitettuun lennonjohdon toiminta-aikoihin. Tämän vuoksi tiedotteet kannattaa lukea aina loppuun asti.. 😉

Enroute, reittitiedotteet

Reittikohtaiset tiedotteet kannattaa myös silmäillä läpi, etenkin mikäli lento suuntautuu useammalle kuin yhdelle lentopaikalle

Nav Warnings ja ”Ammuntakartta”

Nimensä mukaisesti Nav Warnings sisältää varoituksia poikkeavista asioista lentopaikalla tai -reitillä. Esimerkiksi rakennustyömaiden korkeat nosturit, räjäytystyöt, kansallisen pyssy-yhtiön ammuskelutilaisuudet ja muut vastaavat vaaraa aiheuttavat asiat löytävät tiensä näihin tiedotteisin. Nämä, enroute bulletinien ohella, löytyvät lentopaikkakohtaisen listauksen loppupäästä.

firing

Varoitukset löytyvät myös kartan muodossa.

wrnchrt

Kartalle on merkitty rajoitus- ja kieltoalueet (Restricted ja Prohibited). Värjättynä kyseinen alue on aktiivinen ja sinne ei silloin kannata mennä. Kieltoalueelle ei edes saa mennä. Joidenkin alueiden kohdalla on lisätietoviite, kuten Lappeenrannan kentän kohdalla. EFR207 AIP SUP 79/14 tarkoittaa sitä, että nuolen osoittamasta vaara-alueesta löytyy lisätietoa AIP:n lisälehdiltä. AIP Supplementit löytyvät täältä: https://ais.fi/ais/aipsup/AipSup.htm. Kyseiseltä sivulta löytyy myös AIP SUP 79/19, joka on tiedote tilapäisestä rajoitusalueesta kentän kupeessa: https://ais.fi/ais/aipsup/Sup/S2014/EF_SUP_2014_079_en.pdf